Rotuinfo

Dalmatiankoirien alkuperä on edelleen arvailujen varassa. Vanhat egyptiläiset faaraoiden hautakammioiden kuvitukset, kuten myös kuvitukset 16. ja 18. vuosisadoilta antavat olettaa, että dalmatiankoirarotu olisi parituhatta vuotta vanha.

Dalmatiankoiran alkumuoto on tunnistettavissa 1500–1700 –luvun maalauksissa ja kirkonkirjoissa (esim. 1600-luvun alussa maalattu alttaritaulu Losinjin saarella Kroatiassa tai Zaostrogissa olevassa freskossa). Niiden perusteella dalmatiankoira vaikuttaa olevan peräisin itäisen Välimeren, erityisesti Dalmatian alueelta.

Varhaisimmat kuvaukset rodusta löytyvät Kroatian Djakovosta, piispa Petar Bakicin kronikasta (1719) ja Andreas Keczkemetyn kronikasta (1737). Niissä rotu mainitaan latinankielisellä nimellä "Canis Dalmaticus" ja sen kooksi kerrotaan 4–5 "spithamusta". Vuonna 1771 Thomas Pennant kuvasi rodun teoksessaan "Synopsis of Quadrupeds"; hän mainitsi sen olevan hyvin itsenäinen, kutsui sitä "dalmatialaiseksi" ja kertoi sen olevan peräisin Dalmatiasta. Vuonna 1790 julkaistu Thomas Bewickin teos kutsuu rotua nimellä "dalmatialainen- eli vaunukoira".

Ensimmäisen dalmatiankoiran rotumääritelmän laati englantilainen Vero Shaw v. 1882, ja tämä rotumääritelmä virallistettiin 1890 kun Englannin Dalmatian Club perustettiin. FCI julkaisi ensimmäisen rotumääritelmän 7.4.1955 nimellä "dalmatialainen metsästyskoira".

Ulkomuodoltaan dalmatiankoira on keskikokoinen, liioittelematon ja terve rakenteeltaan. Huomiota herättävin ominaisuus on sen pilkullisuus. Dalmatiankoira on selvästi pilkuttunut, voimakas ja lihaksikas koira. Pitkänmatkanjuoksijaksi jalostettuna rotuna dalmatiankoiran on kyettävä juoksemaan pitkiä matkoja huomattavalla nopeudella. Korkeus vaihtelee uroksilla 56-62 cm ja nartuilla 54-60 cm ja paino n. 24 - 38 kg, sukupuolileiman tulee olla selvä. Dalmatiankoiralla on lyhyt, kiiltävä ja kova karva. Pohjaväriltään dalmatialaiset ovat puhtaan valkoisia, mustapilkkuisella dalmatiankoiralla on syvän mustat pilkut ja ruskeapilkkuisella koiralla maksanruskeat. Pilkkujen tulee olla mahdollisimman tasaisesti jakautuneet.

Luonteeltaan dalmatialaiset ovat ystävällisiä, vilkkaita ja eloisia koiria. Niiden luonteeseen ei kuulu aggressiivisuus, arkuus eikä hermostuneisuus. Myös pidättyvästi ystävällinen luonne on sallittu. Näiden ominaisuuksien vuoksi dalmatiankoira on seurakoirana vertaansa vaille omistajalle, joka on valmis antamaan sille liikuntaa ja toimintaa.

Dalmatiankoirien terveys on yleensä hyvä. Sopusuhtaisen ja liioittelemattoman rakenteensa vuoksi niillä on harvoin rakenteellisia sairauksia. Rodun ongelmia ovat perinnöllinen kuurous, uraattikiteet ja taipumus atopiaan ja allergioihin. Luustosairauksista tavataan yksittäistapauksia spondyloosia ja lonkkavian lieviä asteita. Lanneristinikamien lievät muutokset ovat kohtalaisen yleisiä, mutta ne harvoin aiheuttavat koiralle oireita. Selkäkuvaukset ovat yleistyneet viime vuosina. Dalmatiankoira on tavallisesti pitkäikäinen.  

Dalmatiankoira on helppohoitoinen, sen lyhyeen karvaan ei jää lika kiinni, joten pienet liat lähtevät yleensä itsestään. Perushoitoon kuuluu turkin sukiminen kumisualla säännöllisesti, sillä dalmatialaisella ei ole erityistä karvanlähtöaikaa, vaan karvaa lähtee vähän mutta jatkuvasti. Tarvittaessa koiran voi pestä miedolla koiranshampoolla. Perushoitoon kuuluvat tietysti myös kynsien leikkuut, korvien ja hampaiden puhdistus, madotukset, rokotukset jne.

Dalmatiankoira oppii helposti uusia asioita ja siksi sen kanssa voi harrastaa melkein mitä tahansa. Kuitenkin täytyy muistaa, että älykkyydestään huolimatta tai ehkä juuri siitä johtuen, dalmatiankoira ei ole niin palveluhalukas kuin esim. palveluskoirarodut, vaikka niillä on oikeus kilpailla palveluskoirakokeissa 1.1.2008 lähtien. Kannustavalla ja kärsivällisellä koulutuksella siitä saa toimivan ja yhteistyöhaluisen harrastuskoiran. Koiranäyttelyt ovat perinteisesti olleet dalmatiankoiraihmisten suosima harrastus ja siksi rotu on ollut näyttelyssä yleensä hyvin edustettuna. Dalmatiankoirien kanssa harrastetaan myös paljon rallytokoa ja agilityä sekä jonkin verran tottelevaisuuskoulutustaja pelastuskoiratoimintaa. Vedätys eli canicross on suosittu talviurheilulaji, dalmatialainen sopii hyvin vetokoiraksi ja aikuinen dalmatialainen nauttii kevyehkön taakan vetämisestä.

Dalmatiankoirayhdistys Dalmatiankoirat - Dalmatinerna ry perustettiin vuonna 1971 ja tällä hetkellä jäseniä on noin 650. Yhdistys julkaisee DAL-jäsenlehteä neljä kertaa vuodessa, tulosjulkaisua sekä ABC-DAL opasvihkosta. Yhdistys ylläpitää omia kotisivujaan internetissä, Facebook-sivustoa ja Instagram tiliä @dalmatiankoirat_ry. Yhdistyksen toiminta on vireää ja vilkasta maanlaajuisesti. 

Yhdistys järjestää vuosittain erikoisnäyttelyn, open shown Dalympialaiset ja nuorten koirien katselmusnäyttelyn Youngster Grand Prix:n sekä varainkeruuksi epävirallisen pentunäyttelyn. Dalmatiankoirien omia rotumestaruuksia pyritään järjestämään agilityssä, rallytokossa, TOKOssa ja metsäjäljessä. Lisäksi järjestetään koulutuksia, match showta, paikallista toimintaa useilla eri paikkakunnilla, kesäleiri jne. Eli toimintaa on lähes jokaiseen makuun. 

Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä liity jäseneksi lomakkeen kautta. Pääosa kasvattajista liittää pennunostajat ensimmäiseksi vuodeksi yhdistyksen jäseneksi. Jäsenetuina mm upea DAL-lehti 4 krt vuodessa sekä edullisempi ilmoittautuminen yhdistyksen järjestämiin tapahtumiin ja koulutuksiin.

Yhdistyksen pentuvälitys välittää yhdistyksen jäsenten kasvattamia pentuja. Jäsenkasvattajalistaus löytyy täältä. Pentuvälitys toimii maanlaajuisesti. Pentuvälityksessä olevat pentueet löytyvät myös yhdistyksen www-sivuilta täältä. Dalmatiankoiran pentuja rekisteröidään vuosittain noin kaksisataa, vuonna 2022 Suomessa rekisteröitiin 33 pentuetta.

Päivitetty 1.4.2023